Heikki Meriläisen Vitsa-Matti: Tosiperäinen kertomus sijoittuu suomalaisen kansankuvauksen ja varhaisen realistisen proosan jatkumoon, jossa yksilön elämänvaiheita tarkastellaan yhteisön, työn ja arjen ehtojen kautta. Teos rakentaa päähenkilöstään samanaikaisesti tunnistettavan kansanomaisen hahmon ja laajemman sosiaalisen tyypin: kerronta yhdistää elämäkerrallista uskottavuutta, moraalista havainnointia ja paikallisen elämänmuodon dokumentaarista tarkkuutta. Kielellisesti teos hyödyntää kansanomaista ilmaisua ja suullisen perinteen sävyjä, mikä ankkuroidaan 1800-luvun lopun suomalaisen kirjallisuuden pyrkimykseen kuvata maaseutua sisältäpäin eikä ulkoapäin romantisoiden. Meriläinen tunnetaan ennen muuta kansanrunouden, murteen ja talonpoikaisen elämän tuntijana, mikä selittää myös tämän teoksen havainnollisen ja etnografisesti arvokkaan otteen. Hänen kirjallinen työnsä liittyy kansallisen kirjallisuuden muodostumisvaiheeseen, jolloin suomenkielinen proosa haki aiheensa kansasta ja sen kokemusmaailmasta. Meriläisen oma tausta ja läheinen kosketus maaseudun puheeseen, tapoihin ja sosiaalisiin rakenteisiin tekivät mahdolliseksi kuvauksen, jossa henkilö ei ole vain fiktiivinen hahmo vaan myös kulttuurihistoriallinen todistuskappale. Teosta voi suositella erityisesti lukijalle, jota kiinnostavat suomalaisen realistisen proosan varhaisvaiheet, kansankuvaus ja murteellisen ilmaisun kirjallinen käyttö. Se palkitsee sekä kirjallisuudentutkijan että yleislukijan, koska sen arvo ei rajoitu juoneen, vaan ulottuu aikakauden ajattelun, yhteisöllisten normien ja kerronnallisten keinojen ymmärtämiseen. Lyhyydestään huolimatta se avaa poikkeuksellisen tiiviin näkymän suomalaisen kirjallisuuden ja kansankulttuurin rajapintaan.
