Suomen paras komediakirjoittaja ei saa komediaa pysähtymään, identiteetin keinotekoisuutta tutkiva kuvataiteilija työskentelee puolisalaa somistajana, ydinperhearjen tavallisuuden väsyttämä kääntäjä päätyy rakastumaan ihan tavalliseen ihmiseen...
Aikuisia ihmisiä kuvaa päähenkilöidensä kautta tiettyä elämänvaihetta ja suomalaista kulttuurielämää ihanan nurjasti. Ihaillut tai sellaiseksi pyrkivät ihmiset painivat ennen kaikkea parisuhteiden, perhesuhteiden ja sivusuhteiden kanssa. Suunnilleen samanikäiset, samaa haluavat, monenlaisesti hauraat ihmiset pyörivät samanlaisissa pikku piireissä. Harvalla tuntuu olevan jäännöksettömän mukavaa.
Toisessa proosateoksessaan Jan Forsström näyttää jälleen olevansa loistava ihmisten ja ihmissuhteiden kuvaaja. Hänen tekstinsä on ymmärtäväinen inhimillistä hätää ja julman hauska itsetärkeilyä kohtaan.
