”Valkokankaalla henkilöt elivät, nauroivat, suutelivat ja itkivät – aitoina, kokonaisina ihmisinä. Ja mikä parasta: ennalta laaditun käsikirjoituksen mukaan.”
Eräänä kohtalokkaana aamuna 83-vuotias lääkäri Kulo Taival lukee lehdestä oman kuolinuutisensa. Lehden ojentaa tuohtunut yläkerran naapuri, atleettinen Ansa, jonka aamuvoimistelun äänet ovat herättäneet Kulon mielessä lihallisia ajatuksia.
Ansa tunkeutuu Kulon säntilliseen elämään, oikaisee virheellisen kuolinuutisen ja ottaa asiakseen selvittää Kulon elämän suurimman mysteerin: hänen 1950-luvulla ohjaamansa elokuvan kohtalon. ”Ihmisen veren” tiedetään olevan legendaarinen teos, vaikka se katosi jo ennen ensi-iltaa.
Elokuvaa jäljittäessään etsiväpari tapaa joukon suomifilmin diivoja ja suurmiehiä, mutta tärkeimmät kysymykset jäävät vaille vastausta: Mitä ohjaaja on tehnyt Ihmisen veren katoamisen jälkeen? Miksi Ansan asunnosta löytyy elokuvakamera? Voiko todellista elämää ohjata kuin elokuvaa?
Mustan huumorin sävyttämässä romaanissa mikään ei ole sitä, miltä aluksi näyttää, ja tragedia voi milloin hyvänsä muuttua komediaksi – tai toisin päin.
Sari Pöyliö (s. 1966) on kemijärveläinen toimittaja. Hänen roisi ja riemastuttava esikoisteoksensa Pölynimurikauppias ja muita äitien erehdyksiä keräsi kiitoksia niin lukijoilta kuin kriitikoilta.
