Kaupunkilaisten ja maalaisten elämää 1920-luvulla.
Vaatetusliike saa nuoresta naisesta oikukkaan asiakkaan, ylioppilas pohtii rakkautta ja elämää, Lahtisen perheen kaksoisveljekset etsivät omia teitään, ja vanha hevosajaja Risto Hörkäs huomaa muistojen pehmentävän sydäntään. Ilot ja surut, pettymys ja onni, tulevat niin rikkaiden kuin köyhien osaksi.
12 novellia sisältävässä kokoelmassa vuosisadan takaista elämää kuvataan arkisessa valossa, jokapäiväisten toimien kautta. Ihmiset kulkevat omilla poluillaan, elämän eteen heittämien haasteiden ja onnellisten hetkien lomassa. Nuoret ja vanhat, naiset ja miehet, kohtaavat suuret ja pienet kysymykset, jotka merkitsevät paljon, tai unohtuvat nopeasti.
Viljo Kojo (1891 - 1966) oli tuottelias suomalainen kirjailija, toimittaja ja monipuolinen kuvataiteilija. Hän syntyi Laatokan rannalla Kaukolassa ja kirjoittikin karjalaisaiheisia romaaneja. Niiden lisäksi Kojo julkaisi boheemiromaaneja ja runoja, ja kuvataiteilijana hän kuului ekspressionistiseen Marraskuun ryhmään. Lisäksi Kojo työskenteli sanomalehtitoimittajana ja pilapiirtäjänä. Kojo sai valtion kirjallisuuspalkinnon kuudesti (1919 - 1957), Pro Finlandia -kunniamerkin (1948) ja Aleksis Kiven palkinnon (1949).