Terävinkin äly voi taipua vaarallisten ideoiden edessä.

Taidokas Maniac kertoo synkän kaoottisista perustuksista, joiden varaan tietokoneisiin ja tekoälyyn lujasti luottava nykymaailma on rakennettu. Tositapahtumiin pohjautuva teos on kuin piinaava trilleri.

John von Neumann oli 1900-luvun älykkäin ihminen, häikäisevä monilahjakkuus, jolla oli salattu pimeä puoli. Fiktiota ja faktaa sekoittavassa teoksessaan Labatut kuvittelee lähipiirin silmin, miten Neumannia ja muita 1900-luvun tiedemiehiä alkoivat kiehtoa briljantit joskin vaaralliset ideat, jotka johtivat muun muassa ensimmäisen toimivan ydinaseen käyttämiseen. Taiturimainen Labatut on kehittänyt täysin oman genrensä, jossa tieteentekijöiden lähes maanisen luja usko järkeen ja tieteeseen muuttuu hyytäviksi tosielämän esimerkeiksi siitä, mitä ihmiskunnan merkittävimpien keksintöjen kulisseissa on tapahtunut - tai on voinut tapahtua.

"Benjamín Labatutin kiehtovan romaanin luettuaan tuntee ymmärtävänsä paremmin tekoälyn pioneerien unelmia ja ajatuksia. Tällainen ymmärrys on nykymaailmassa erittäin tervetullutta." Mathieu Denis, International Science Council

Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi. Maniac on ensimmäinen Labatutin englanniksi kirjoittama kirja ja toinen häneltä suomennettu teos.