Olen mummo, joka ei tunnista tai halua tunnistaa ikä- tai muitakaan rajoja. En ole oikea pullantuoksuinen mummo. Minulle ei suotu lapsenlapsia, vaikka sellaisista haaveilinkin. Minulla oli ennen nousujohteinen ura, perhe, mies, kaksi lasta ja koiria. Nyt olen sinkku, joka sinnittelee pienellä eläkkeellä. Elän yksin ja ypönä, mutta en tunne itseäni yksinäiseksi.
Kirjassani Mummo ilman rajoja kerron hiukan elämästäni ennen yksin jäämistä, mutta keskityn kertomaan ennen kaikkea elämästä sen jälkeen. Ikääntymisen ilmiöistä ja tuntemuksista, unelmista, peloista, pettymyksistä, iloista ja suruista. Olen päättänyt, että se mitä loppuelämässäni teen, sen pitää olla kivaa. Eihän se tietenkään aina kivaa ole, mutta siihen voi pyrkiä. Voi siivota vaikka kruunu päässä.
