MitÀ mahtaakaan tapahtua, kun aspergerpiirteinen nuorimies lÀhtee kauan suunnittelemalleen evankeliointireissulle naapurinisÀnnÀn ikivanhalla Hiacella? Poliisi-isÀ ja nunnaksi ryhtynyt Àiti ovat evÀstÀneet jÀlkikasvunsa erilaisilla moraalisilla ja henkisillÀ opetuksilla, ja sen pÀÀlle Joppe on kehittÀnyt omanlaisensa hengellisen ymmÀrryksen ja uskonvakaumuksen. Joppe on aina kokenut olevansa hieman syrjÀssÀ, ja vÀliinputoaja, muttei hÀn haluaisikaan olla riippuvainen mistÀÀn maallisesta, paitsi ehkÀ koirasta. HÀn kokee velvollisuudekseen varoittaa ihmisiÀ siitÀ, minkÀ hÀn uskoo harhaksi, ja kertoa jonkinlaista luusereitten ilosanomaa kaikille eksyneille lampaille.
Matkan varrella Jopen kyytiin Ànkeytyykin varsin kiusallinen tyyppi. Kuka tahansa kyytilÀinen olisi introvertille Jopelle stressinlÀhde, mutta tÀmÀ Rolle sattuu vielÀ olemaan kevytmielisen oloinen, riippuvuuksiin taipuvainen, ylivilkas homopoika. Homous ei niinkÀÀn, ainakaan periaatetasolla, olisi Jopelle ongelma, mutta jostain syystÀ juuri Rolle saa hÀnet pois tolaltaan. EikÀ Joppe sitÀ paitsi pidÀ kaaoksesta, hÀlinÀstÀ, suunnitelmien muuttumisista, epÀvarmuudesta, eikÀ tunteilusta. Joppe kokee olevansa varsinainen luuserisaarnaaja, kun juuttuu auttamaan vain yhtÀ erityisen eksynyttÀ pÀssiÀ, kun olisi pitÀnyt pelastaa koko maailma.
TÀmÀ tarina on kirjoitettu niille, joita sateenkaariteemat pelottavat uskonasioitten vuoksi, ja niille, joita uskonasiat pelottavat, koska he ovat sateenkaarevia. Tervetuloa Sateenkaarisillalle!