Nuori nainen työskentelee hostellissa Sokchon satamakaupungissa EtelÀ- ja Pohjois-Korean rajan tuntumassa. Hostelliin majoittuu ranskalainen sarjakuvapiirtÀjÀ. Kaksikon vÀlille kehkeytyy hauras, jÀnnitteinen suhde.
Lomakaupunki on talvella autio ja hiljainen. Neonvalot vilkkuvat tyhjillÀ kaduilla, hengitys höyryÀÀ pakkasessa. Aallot huuhtovat hiekkarantaa. Kalatorilla kaupataan merenelÀviÀ, joita nainen pilkkoo perinneruoissaan paistettavaksi. Riisiolut kuplii ja sihisee. Tunnelma on pysÀhtynyt, melankolinen ja painostava.
Elisa Shua Dusapinin kuvaus on aistikasta ja vÀkevÀÀ,
mutta kieli tarkkaa, tÀsmÀllistÀ ja paljasta. Talvi Sokchossa on romaani hÀilyvistÀ identiteeteistÀ, etÀisyyksistÀ, vieraantumisesta, yksinÀisyydestÀ ja toisen tavoittamattomuudesta.