Teoksessa tarkastellaan Suomen uskonnollisia maastoja ja maisemia - topografia sacraa - historian eri vaiheissa uskontotieteen nÀkökulmista. Monipuolinen, yliopistollinen oppikirja pureutuu esihistoriasta nykypÀivÀn EU-Suomeen ulottuvan aineiston avulla uskontotieteen perusteisiin ja selvittÀÀ, mistÀ uskonto ja uskonnollinen perinne koostuvat ja millainen on yhteisö, joka perinnettÀ yllÀpitÀÀ ja jonka jÀsenten elÀmÀÀn se erottamattomasti niveltyy.
Kuinka uskonto, sosiaalinen tila ja ihmisten ruumisperusteisen ajattelun kategoriat kytkeytyvÀt toisiinsa? Miten ne nÀkyvÀt rituaalisessa kÀyttÀytymisessÀ, puhtaan ja epÀpuhtaan luokittelussa, sopivan ja epÀsopivan, hyveellisen ja paheellisen erilaisissa jaotteluissa?