Eveliina Talvitie pohtii uutuuskirjassaan, miksi sanapari 'vanha nainen' saa monet tuohtuneena todistamaan päinvastaista?
Vanheneminen on väistämätöntä. Jos se kielletään, piiloon jää paljon arvokasta, hullua ja sielukasta. Miksi siis niin harvassa ovat ne naiset, jotka ylpeästi tunnustautuvat vanhoiksi?
Talvitie kohtaa uutuuskirjassaan viisikymmentävuotiaan itsensä lisäksi 11 naista, jotka ovat elämässään osanneet tanssia muidenkin rytmiin, mutta löytäneet lopulta omansa. Kokemuksistaan kertovat Ann Selin, Anu Sinisalo, Ervi Sirén, Katariina Souri, Laila Snellman, Leena Pasanen, Marketta Mattila, Pirkko Arstila, Pirkko Lahti, Raisa Rauhamaa ja Seela Sella. Kirjan upeat valokuvat on ottanut Jyri Pitkänen.
”Minun ikäni on julkeasti kasvava numero, joka on paljon muutakin kuin numero. Se on itkua, iloa, surua, katkeruutta, petosta, kipua, hurmiota, häpeää. Viimeksimainittua koko ajan vähemmän.”
