Tuijotin kuvia ja mietin, miten kaikki muut ovat niin pirun onnellisia koko ajan. He tapaavat ystÀviÀÀn, leipovat muffinsseja ja pÀivittÀvÀt Instagramiin kuvia suloisista vauvoistaan, upeasti sisustetuista kodeistaan ja perjantai-illan leppoisasta tunnelmasta. Kaikki on yhtÀ vaaleanpunaista hattarapilveÀ, perheonnea ja tietysti tacoja. Tunsin itseni hyödyttömÀksi. Maailman huonoimmaksi Àidiksi.
Sitten tajusin, ettÀ he vain teeskentelevÀt. MikÀ mahtava oivallus! TÀmÀhÀn minun tuli kertoa eteenpÀin, jotta muutkin ihmiset ymmÀrtÀisivÀt, ettÀ on ihan okei olla muuttamatta kellaria leipÀjuurihotelliksi ja ettÀ on ihan okei tilata viiniboksi kotiovelle, hakata pÀÀtÀ seinÀÀn, kiroilla ja ostaa ruoaksi valmiita eineslihapullia. Totuus vanhemmuudesta vapauttaa. NiinpÀ olen ottanut elÀmÀntehtÀvÀkseni jakaa tÀtÀ totuutta muillekin. KiertelemÀttÀ, huumoria kaihtamatta ja rakkaudella.
Ruotsalaisen Malin Meekatt Birgerssonin pistÀmÀttömÀt huomiot ÀitielÀmÀstÀ ovat tarjonneet lukuisille vanhemmille helpotusta sÀihkyvien Instagram-postausten ja mukaviisaiden kasvatusneuvojen viidakossa.
