MikÀ erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?
HÀikÀisevÀ romaani lipuu ennakkoluulottomasti faktan ja fiktion vÀlillÀ valottaen 1900-luvun tieteentekijöiden monisyisiÀ suhteita niin toisiinsa kuin heitÀ ympÀröivÀÀn maailmaan.
"BenjamĂn Labatut nousee maailmankirjallisuuden kĂ€rkijoukkoon." -KALEVA
"BenjamĂn Labatutin romaani kĂ€sittelee aivot nyrjĂ€yttĂ€viĂ€ asioita, mutta ei vaadi lukijalta teoreettisen fysiikan tietoja." -KALEVA PREMIUM
"Se on jÀrkyttÀvÀ kirja. Se on hÀmmentÀvÀ kirja. Hienosti, hienosti kirjoitettu kokoelma tarinoita joissa sekoittuu fakta ja fiktio niin, ettÀ lukijan on vaikea tietÀÀ mikÀ tÀsmÀlleen on totta ja mikÀ ei." -KRISTA KOSONEN
"BenjamĂn Labatutin romaani jÀÀ kutittelemaan mieleen, sen synkkiin sopukoihin. Se on monitulkintainen teos, joka on taiten faktojensa ympĂ€rille kasattu kaunokirjallinen esitys tieteestĂ€ ja sen tekemisestĂ€ â aiheesta, joka ei hevin tyhjene. Kannattaa lukea!" -KIRJAVINKIT
âSynkĂ€n hĂ€ikĂ€isevĂ€.â -THE WALL STREET JOURNAL
Erwin Schrödinger, Niels Bohr, Albert Einstein⊠Booker-ehdokkaaksi noussut teksti kĂ€y poikkeuksellisella tavallaan lĂ€pi merkittĂ€viĂ€ tiedemiehiĂ€, joiden lĂ€pimurrot ovat ruokkineet heidĂ€n tiedonjanoaan entisestÀÀn â ja aiheuttaneet niin piinallisia moraalisia kysymyksiĂ€ kuin suunnatonta inhimillistĂ€ kĂ€rsimystĂ€. Maailman kauhea vihreys on fiktiivinen tutkielma ihmisyyden perustavanlaatuisimmista kysymyksistĂ€ W. G. Sebaldin hengessĂ€: MissĂ€ menevĂ€t tietomme rajat? MikĂ€ erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?
BenjamĂn Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyÀÀn Santiagossa ChilessĂ€. 25-vuotiaana hĂ€n ei ollut kirjoittanut vielĂ€ sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chilelĂ€isen runoilijan. Sen jĂ€lkeen hĂ€n on kirjoittanut useita kiitettyjĂ€ teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hĂ€nen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvĂ€lisen Booker-palkinnon saajaksi.