Ihmiset ajattelevat tekevänsä valintoja omien uskomustensa, halujensa ja tunteidensa pohjalta. Yksilökeskeinen käsitys ihmismielestä on hallinnut myös valtaosaa ihmisen kognitiota tutkivista tieteistä viime vuosisadan loppupuolelle saakka. Ihmismieli on kuitenkin sosiaalinen, ja omat sosiaaliset ympäristömme vaikuttavat mieleemme ja toimintaamme monin tavoin. Ihmismielen sosiaalisuus sekä inhimillisen ajattelun riippuvaisuus kulttuurisista ympäristöistä ja välineistä on korostunut inhimillisen kognition tutkimuksessa viime vuosikymmeninä. Nämä kehityskulut ovat toistaiseksi jääneet vähälle huomiolle yhteiskuntatieteissä. Ihmismielen sosiaalisuus rakentaa siltaa kognitiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden välille. Teos kyseenalaistaa yltiöindividualistisen lähestymistavan ihmismieleen. Samalla se kritisoi sellaisia sosiaalitieteellisiä lähestymistapoja, jotka eivät suo ihmismieltä koskevalle tutkimukselle sen ansaitsemaa painoarvoa.
