Lucia Berlin oli siivooja, vastaanottoapulainen, kirjallisuudenopettaja, äiti – ja sisukas nainen. Hänen värikäs elämänsä Meksikossa, New Yorkissa ja Chilessä synnytti kirjailijan, joka jätti jälkeensä vain 77 novellia. Ilta paratiisissa on novellikokoelmista viimeinen. Tapaamme jälleen Berliniä itseään muistuttavan kertojan, mutta myös boheemeja jazzista puhuvia miehiä ja turhautuneita vaimoja.
Berliniltä on aiemmin julkaistu suomeksi novellikokoelmat Siivoojan käsikirja (2017) ja Tanssia ruusuilla (2018).
Lucia Berlin (1936–2004) oli yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuden opettaja, äiti, alkoholisti, yksinhuoltaja ja sisukas nainen. Berlin ammensi kertomuksiinsa omasta lapsuudestaan Yhdysvaltojen kaivoskaupungeissa, yltäkylläisistä teinivuosistaan Chilen Santiagossa, kolmesta epäonnistuneesta avioliitostaan, elämänmittaisesta kamppailustaan alkoholismin kanssa sekä Kaliforniassa, New Mexicossa ja Meksikossa viettämistään vuosista ja niistä monista työpaikoista, joilla hän elätti itsensä ja neljä poikaansa. Berlin kuoli Kaliforniassa, Marina del Reyssä 2004.
“Lucia Berlin oli siivooja ja alkoholisti, joka kirjoitti kuin enkeli. “ – HS
“Novellit ovat järjettömän hienoja.” – Anna
“Elämäniloa ja kaunista yksityiskohtien kuvailua, vaikka päähenkilöillä ei mene hyvin.” – HS Metro
”Päällimmäisenä on elämänriemu.” – Suomen Kuvalehti
“Suorastaan nerokkaan tarkkoja havaintoja elämästä.” – Gloria
“Kuin tapaisi vanhan ystävän.” – Kirjamies
“Nyt tätä herkkua saadaan lisää.” – Ilta-Sanomat