On tavallinen maanantai, tai ainakin melkein. Tyttö lähtee kouluun uskoen, että tänään tapahtuu jotakin, joka muuttaa hänen elämänsä. Kaikki näyttäisi kuitenkin olevan ennallaan. Jääkaappi on tyhjä, isä makaa keittiön lattialla sammuneena ja pikkusisko menee menojaan. Äiti on lähtenyt lopullisesti, mutta se ei tunnu mitenkään ihmeelliseltä.
Kavereista Terhi puhuu vain Masasta ja aikoo lähteä Saksaan. Mandi vihaa elämäänsä ja tappelee kaupungin kanssa surkeasta vuokra-asunnostaan. Rane haisee ranskanperunoilta eikä ajattele, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen.
Pahinta on, jos mikään ei muutu.
Lasissa on tyttö on 90-luvulle sijoittuva kertomus rikkinäisestä perheestä, turvaa etsivistä nuorista ja elämäntarkoituksen menettäneistä aikuisista. Teksti on rankkaa, mutta luottaa siihen, että lukija löytää pintakerroksen alle.
Nivalassa asuva Tanja Kaarlela on julkaissut aiemmin kaksi romaania: Saara (2013) ja Menneen talven lumi (2014). Hän on viiltävän sarkasmin mestari, joka käsittelee taitavasti kaikkein vaikeimpia elämänalueita.
