Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu siihen, miten eläimistä puhutaan.
Miten kieli vaikuttaa eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin? Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit?
Ei-inhimillinen jätetään usein uutisten ulkopuolelle – siitä vaietaan ja se syrjäytetään. Lauseista suljetaan pois tuhoutuva luonto ja eläinvainajat, joista ihmiset ovat tottuneita vaikenemaan.
Aaltola antaa julkiselle puheelle eläimistä vaihtoehtoja ja haastaa totuttuja oletuksia siitä, millaisia olentoja eläimet ovat ja miten heitä tulisi kohdella. Toislajisilla eläimillä on omat tapansa kommunikoida ja käsitteellistää, ja he kertovat läheisilleen, vihollisilleen, ihmisille ja itselleen tuon tuostakin asioita. Miten puhua eläimistä tavoilla, jotka tunnistavat sen, että myös eläimellä on mieli?
Kirja koostuu esseistä, joihin sisältyy paljon henkilökohtaista. Kieltä koskeva pohdinta nivoutuu osaksi Aaltolan omia kokemuksia filosofina, joka ei pelkää puhua eläinten puolesta.
