Kaamoksen arktista pimeyttä uhmaten.
Kaukana pohjoisessa, Raja-Joosepista koilliseen, sijaitsi Tuuloman kuuluisa työmaa. Yli 700 miestä, satakunta kuorma-autoa ja kymmenet tiekoneet puskivat tietä kaamoksen arktisessa pimeydessä, missä Jäämeren hyytävät myrskyt ja piiskaava lumi venyttivät miesten kestokyvyn äärimmilleen.
Jotkut jättivät urakan kesken, toisten kohtalo täyttyi jo matkan varrella, mutta suurin osa uurasti loppuun saakka. Välillä otettiin kaatokännit ja kirottiin, kuten jo niin usein aiemmin, loputon työmaa, sen viheliäiset pomot ja Kuolan niemimaan vetiset suot. Syvällä sisimmässä oltiin kuitenkin ylpeitä siitä, että saatiin olla rakentamassa tätä historiallista tietä.
Sotakamreeri, kirjailija Reino Lehväslaihon (1922–2019) mittava kirjailijanura alkoi jo vuonna 1958, jolloin hänen esikoisteoksensa Panssarisotaa 1941–44 julkaistiin WSOY:n kustantamana. Tämä toimi lähtölaukauksena seitsemällä vuosikymmenellä jatkuneelle kirjailijanuralle. Päätoimiseksi kirjailijaksi vuonna 1967 ryhtyneen Lehväslaihon tuotanto käsittää peräti 45 teosta.
Kirjailijana Reino Lehväslaiho kuvasi elävästi ja omiin kokemuksiin pohjaten suomalaisten käymiä taisteluja toisessa maailmansodassa. Hän itse oli kolmen sodan veteraani ja haavoittui rintamalla kolmesti.
