”Heitä pitää karttaa, koska yhteisöstä eristäminen on rakkaudellinen tapa ohjata harhautunut takaisin.”
Elämä Jehovan todistajana on enemmän kuin uskontoa – se on elämäntapa, jota määrittelee vahva yhteisöllisyys. Tiivis yhteisö tuo monelle lohtua ja turvaa, mutta yhteisöllisyys myös rakentaa muuria muuta maailmaa vastaan. Liikkeen jäsenet eivät esimerkiksi saa olla poliittisesti tai yhteiskunnallisesti aktiivisia.
Jehovan todistajat toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi. Sen sijaan liikkeestä eroaminen voi merkitä eroa koko entisestä elämästä ja ihmissuhteista, sillä niin sanotun karttamisopin mukaan yhteisön jäsenet eivät saa olla tekemisissä Jehovan todistajista irtautuneiden kanssa. Osa eroamista harkitsevista jääkin yhteisöön vastoin tahtoaan ja omaatuntoaan, osa eronneista ei näe sukulaisiaan vuosiin – tai enää koskaan.
Vartiotornin varjossa antaa äänen Jehovan todistajista eronneille. Kirjasta hahmottuu kuva elämästä osana tiivistä yhteisöä. Kymmenien haastateltujen kertomuksista käy kiistattomasti ilmi, että vaiettu karttamisoppi on todellisuutta nyky-Suomessa. Kuinka yksilön käy, kun oma lauma hylkää?
Aila Ruoho on teologian maisteri, yrittäjä ja kahden aikuisen lapsen äiti, joka on tutkinut hengellistä väkivaltaa. Yhdessä Vuokko Ilolan kanssa kirjoitettu Usko, toivo ja raskaus oli Tieto- Finlandia-ehdokkaana vuonna 2014.
