Rehellisen ja tarkan puolidokumentin toinen osa Talvisodan ajasta tuttu nuori tyttö on nyt neitoutensa kynnyksellä. Rauha heittää perheen lopullisesti maailman turuille tytön osana on kodittomuus. Kannas on jäänyt muistoihin, oppikouluun on mentävä vieraalle paikkakunnalle. Toverit ovat kaikki uusia, uusia myös opettajat ja outo on kodiksi tehty kortteeritalo. Ilmassa on suurten tapahtumien ennakoiva humina. Kuinka kaikesta oikein selvitäänkään? Eeva Kilven muisteluteoksen toisessa osassa isänmaan kohtalot lomittuvat nuoren tytön elämänvaiheisiin. Teoksen ensimmäinen osa Talvisodan aika, lapsuusmuistelma voitti Runeberg-palkinnon vuonna 1990. Ilman vähäisintäkään paatosta ja moralismia Kilpi on hyvin moraalinen. Ja aina yhtä nautittava myös kirjallisesti. Oivaltavaa itsensä ja ympäristönsä rekisteröintiä, älykästä huumoria. Kotimaisen lempikirjailijani kirjat tuovat tunnun kotoisen lämpimästä, huokoisesta ja hengittävästä, haastavasta.- Ulla-Leena Alppi, Uusi Nainen