Kansankirjallisuus oli 1800-luvun uudelle suomalaiselle kirjalliselle kulttuurille ja kansalliselle heräämiselle luonteenomainen ilmiö. Suomenkielistä kirjallisuutta alettiin tuolloin tietoisesti kehittää, ja sillä ajateltiin olevan tärkeä kansallinen tehtävä. Kansan luoma kirjallisuus, sadut, tarinat ja kansanrunous olivat romantiikalle ja kansallishenkiselle aatemaailmalle tärkeitä. Syntyi käsite "kansankirjailija". Se tarkoitti kansan parista tulevaa oppimatonta henkilöä, joka kirjoitti uutta alkuperäistä suomalaista kirjallisuutta varsinkin kansaa varten ja kansan oloista. Hän oli vastakohta kirjallisuuden kansainvälistymiselle ja ulkomaisen modernin kirjallisuuden ilmiöiden leviämiselle Suomessa. Kansankirjallisuus synnytti kansan ja sivistyneistön välille uuden kaksisuuntaisen kommunikaatioväylän, jonka ansiosta kansan merkitys kirjallisuudessa ja kulttuurissa muuttui. Kansa pääsi osalliseksi kulttuurista, jota sivistyneistö aiemmin yksin hallitsi, ja otti paikan kehittyvässä kirjallisuusinstituutiossa. Fennomaaninen sivistyneistö puolestaan sai tilaisuuden tutustua kansaan, jonka varassa sen kulttuurinen ja poliittinen hanke oli. Tämän suomenkielisen kirjallisuuden syntyyn liittyvän ilmiön vaikutuksia voidaan jäljittää nykypäiviin saakka.
Vintage Perfumes
Jan Moran
bookGuide till Uppsala 1875
Mikael Jägerbrand, Simon Nordström
bookKirjallisuuden kiihottava historia
Silvia Hosseini
audiobookbookSveriges 33 mest sevärda vikingaplatser
Mikael Jägerbrand
bookCitatboken. Kändisarnas 115 bästa citat om skor
Marcus Boee
bookKirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus
Sakari Katajamäki, Harri Veivo
bookBeröringen
Ingmar Bergman
bookKun Suomi-rock puri ja löi : Kapinarockin synty, nousu, vaino ja (t)uho
Mato Valtonen, Moog Konttinen, Kjell Starck
bookMinibok: Skildring av Medelpad år 1882 och 1896
Herman Hofberg
bookPimeä vuosikymmen : Suomi 1968–1981
Ville Pernaa
audiobookbookReservatet
Ingmar Bergman
bookOm Lev kreativt av Julia Cameron
Tove Folkesson
book