Nuoren Mauno Koiviston hurman vuodet.
Mauno Koivisto iski itsensä suomalaisten tietoisuuteen 1960-luvulla – pysyvästi. Hän oli omapäinen vallankäyttäjä, joka eteni kuin salama.
Aloitteellinen työväenpankin johtaja vaikutti 1960-luvun alussa lähiörakentamiseen. Suorapuheisena valtiovarainministerinä Koivisto kohosi Rafael Paasion hallituksen (1966–1968) vaikutusvaltaisimmaksi jäseneksi. Heti seuraavaksi Koivisto valittiin tasavallan presidentti Urho Kekkosen tuella Suomen Pankin pääjohtajaksi ja yllättäen pääministeriksi.
Koiviston karisma vahvistui vallasta. Pääministerinä (1968–1970) hän hurmasi ja keräsi mainetta jopa ulkomailla.
Kirja tarjoaa tuoreen tulkinnan Koivisto-ilmiöstä.