Teos esittelee kotimaisten asiantuntijoiden voimin alun perin Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella syntynyttä mutta sittemmin myös Euroopassa keskeiseksi filosofiseksi suuntaukseksi noussutta pragmatismin perinnettä. Sen suuria klassikkohahmoja olivat Charles S. Peirce, William James, John Dewey ja Georg Herbert Mead. Pragmatismin merkittävimpiin nykyedustajiin lukeutuvat muiden muassa Hilary Putnam ja Richard Rorty. Pragmatistinen filosofia painottaa inhimillisten käytäntöjen ja toiminnan roolia merkityksen muodostumisessa ja tiedon hankinnassa. Teos valottaa pragmatistisen filosofian keskeisiä ajatuksia. Lisäksi siinä tarkastellaan erityisesti pragmatismin merkitystä yhteiskuntatieteissä, käyttäytymistieteissä ja kasvatuksen tutkimuksessa.
