Kun ihmistä rangaistaan, häneltä riistetään yksilölle normaalisti kuuluvia oikeuksia ja hänelle aiheutetaan tarkoituksellisesti kärsimystä. Kärsimyksen tarkoituksellinen aiheuttaminen on lähtökohtaisesti moraalisesti väärin ja ristiriidassa keskeisten eettisten periaatteiden kanssa. Miten rangaistuksen tuottama kärsimys yksilölle oikeutetaan?
Rikoksen ja rangaistuksen filosofia -teoksessa rikosoikeuden ja filosofian asiantuntijat kuvaavat alojen yhtymäkohtia. Ikiaikaisten kysymysten lisäksi esiin nostetaan ajankohtaisia näkökulmia rankaisemiseen ja rikosvastuuseen. Asettavatko neurotieteen ja käyttäytymistieteiden tulokset moraaliseen vastuullisuuteen liittyvät käytäntömme kyseenalaiseen valoon? Voisivatko robotit ja tekoäly olla rikosoikeudellisessa vastuussa?
Rikoslaki rangaistuksineen on merkittävä valtion vallankäytön väline, joka vaikuttaa jokaisen elämään. Sen perustavanlaatuiset oletukset tulee voida kyseenalaistaa ja tarpeen tullen määrittää uudelleen. Muuten on vaarana, että ajaudumme yhteiskuntajärjestykseen, joka ei kohtele jäseniään tasavertaisesti.
