Maailma syntyy Pakilan Teboilin pienessÀ nurkkapöydÀssÀ. Johtaja tekee kaikkensa löytÀÀkseen sulhaset kolmelle tyttÀrelleen: kauniille, rumalle ja parturikampaajalle. SÀÀksjÀrvellÀ syntynyt enkeli saa nimekseen Ronkeli, kun ei suostu tekemÀÀn silakkalaatikkoa eikÀ pesemÀÀn vessaa.
Satukirja on suureksi osaksi kirjoitettu sadun maailman sÀÀnnöillÀ, mutta tarpeen tullen muottia on korjattu ja tuotu lÀhemmÀksi tÀtÀ pÀivÀÀ. Satua ovat nytkin monet asiat, ja satumaisinta arkinen. Tarinan loikka ulottuu oivalluksesta nauruun ja herkkÀÀn hetkeen, mÀnnynneulasesta tÀhtiin ja takaisin.
Hotakainen kirjoittaa sadun niin kuin lapsi sen ymmÀrtÀÀ: asioita ihmetellen, mutta jokaisen ihmeen tyynesti hyvÀksyen. Aikuisen lukijan on vaikea olla samastumatta Juntti-Mutterin isÀÀn, joka haluaa kerrankin kehua poikaansa, mutta ei löydÀ tÀtÀ mistÀÀn. Ja silloin nousee pala kurkkuun, kun selviÀÀ, mitÀ paikkaa Taivaan portin vieressÀ pelaa Miroslav Satan.