Sisäinen kokemus on perusteellinen ja kattava johdatus Bataillen ajatteluun ja yksi 1900-luvun ranskalaisen filosofian klassikoista. Teos yhdistää filosofisen ajattelun ja kaunokirjallisen esitystavan omaperäisellä tavalla.
Tyylillisesti ja sisällöllisesti ainutlaatuinen teos käsittelee teemoja, jotka läpäisevät Bataillen koko tuotannon: uhrausta, naurua, ei-tietoa, erotiikkaa, runoutta, mystiikkaa, ekstaasia ja hulluutta.
Sisäinen kokemus on mystinen kokemus ilman Jumalaa. Sillä ei ole kohdetta eikä kokijaa. Siksi se kyseenalaistaa sekä subjekti-objekti-muotoisen käsityksen kokemuksesta että tieteellisen maailmankuvan, jossa maailma kohdataan objekteina.
Sisäinen kokemus koostuu pitkällä aikavälillä kirjoitetuista, epäyhtenäisistä teksteistä. Sen aiheita ei Bataillen mukaan voi käsitellä perinteisin tiedollisin keinoin, joten hän kirjoittaa niistä kaunokirjallisella ja epäjärjestelmällisellä tavalla. Teosta leimaavat katkoksellisuus ja epäjatkuvuus, ja se rikkoo perinteisen kirjan muodon monin tavoin.
