TarkkanÀköinen analyysi Suomen turvallisuuspolitiikan lÀhihistoriasta ja nykytodellisuudesta
YYA-sopimuksen tarina lÀpivalaisee Suomen idÀnsuhteita itsenÀistymisestÀ aina tÀhÀn pÀivÀÀn asti.
Suomen ja Neuvostoliiton vÀlillÀ solmittiin 6.4.1948 sopimus ystÀvyydestÀ, yhteistoiminnasta ja keskinÀisestÀ avunannosta. Miten ja miksi YYA-sopimukseen pÀÀdyttiin? Professori Juhani Suomi avaa YYA-sopimuksen historiaa ja selvittÀÀ, miten tÀmÀ pakti vaikutti olemassaolollaan sekÀ Suomen idÀnsuhteisiin ettÀ laajemmin koko maan turvallisuuspolitiikkaan aina vuoteen 1992 asti.
Teoksessa kÀydÀÀn lÀpi myös YYA-sopimuksen toistaiseksi vÀhÀn tunnettu uudistamisprosessi, joka osui Neuvostoliiton hajoamisen yhteyteen. Tuolloin sopimus muuttui sekÀ nimeltÀÀn ettÀ sisÀllöltÀÀn aivan toiseksi eikÀ sitÀ solmittu enÀÀ Neuvostoliiton vaan VenÀjÀn kanssa. Teoksessa tarkastellaan, miten YYA:n korvannut ja yhÀ voimassa oleva "Suhteiden perussopimus" vastaa Suomen ja varsinkin VenÀjÀn turvallisuusintressejÀ.
Teoksen nÀkökulma on tÀssÀ pÀivÀssÀ, geopoliittiselta asemaltaan Suomeen vertautuvassa Ukrainassa sekÀ Naton Saksojen yhdistymisen jÀlkeen aloittamassa politiikassa. Sen tavoitteena oli ja on vyöryttÀÀ EU:n taloudellisella sivustatuella VenÀjÀn asemia sen luoteisella ja lÀntisellÀ rajalla sekÀ Kaukasiassa. Kirjassa pohditaan myös, katsotaanko Moskovassa nykyisen turvallisuusjÀrjestelyn Suomen kanssa riittÀvÀn.
Professori, ulkoasiainneuvos Juhani Suomi on kÀsitellyt laajassa kirjallisessa tuotannossaan maamme poliittista lÀhihistoriaa ja varsinkin itsenÀisyydenajan ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Jo hÀnen ensimmÀinen teoksensa, vuonna 1973 ilmestynyt Talvisodan tausta, palkittiin vuoden parhaana historiallisena tutkimuksena. Parhaiten hÀnet tunnetaan presidenttien Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto elÀmÀntyötÀ ja aikaa kÀsittelevistÀ teossarjoista.