Bolsevismin merkitys ulkoisena uhkana oli suurempi kuin Suomessa todella ymmärrettiin. Jukka Seppinen analysoi teoksessaan Neuvostoliiton vaikutusta Suomen poliittiseen historiaan Venäjän vallankumouksesta ja Suomen itsenäistymisestä aina 1960-luvun rajun radikalisoitumisen aikaan.
Kun V. I. Leninin johtamat Venäjän bolsevikit saivat vallan käsiinsä lokakuun suuren vallankumouksen seurauksena ja tunnustivat Suomen 6.12.1917 antaman itsenäisyysjulistuksen, länsimainen Suomi joutui tahtomattaan Moskova-johtoisen kansainvälisen totalitaarisen kommunismin pyörteisiin 74 vuoden ajaksi.
Stalinin tavoitteena oli vielä 1930-luvulla Suomen sotilaallinen valtaaminen, ja hän ryhtyikin siihen toisen maailmansodan syttyessä. Hän muutti kuitenkin linjaansa suurvaltojen 1.12.1943 Teheranissa saavuttaman yhteisymmärryksen pohjalta. Sen jälkeen hän pyrki vaikuttamaan Suomen pikemminkin poliittisesti.
Pian Stalinin kuoleman jälkeen 1953 NKP ja SKP käynnistivät uudelleen Stalinin hylkäämään kansanrintamapolitiikan, ja Neuvostoliiton vaikutusvalta Suomessa kasvoi räjähdysmäisesti. Alkoi ajanjakso, jota alettiin kutsua suomettumiseksi.
Kirja perustuu laajoihin arkistotutkimuksiin sekä monipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen. Siinä on myös ennen julkaisematonta tietoa Supon arkistosta.