Annelle-runokirja on omistettu omaohjaajalleni Annelle kiitoksena kaikesta pyyteettömästä rakkaudesta ja tuesta, jota kuntoutumis- kodissa sain. Hän palautti omanarvontunteeni hyväksymällä minut vahvasti juuri sellaisena kuin olen ja itki kanssani elämän iloja ja suruja. Hän sai minut näkemään itseni positiivisessa valossa.
Annen täytyy saada kuulla kiitos tekemästään työstä.
Tuo vaatimaton, kaunis sielu pitää palkita.
Meistä tuli sielunsiskoja, itkijänaisia. Elämän parhautta on löytää ystävä, jonka kanssa yhteyden kokeminen on niin vahvaa, että jo läsnäololla on parantava vaikutus.
Kiitos Anne-hoitajalle, et unohdu koskaan. Sua sydämessäin kannan ainiaan. Puhukoot runoni puolestani.
