Kun Auli Viitala sairastui ja erosi, hän humpsahti mukavasta, mahdollisuuksia rönsyilleestä keskiluokkaisesta elämästä tuntemattomaan: oli ymmärrettävä olevansa köyhä, syrjäytynytkin.
Lähtökohtamme ovat meissä kuitenkin lujassa, eikä luokkaa vaihdeta kuten hiusten väriä. Sen tajuaa viimeistään silloin, kun huomaa olevansa uudessa ympäristössään kielipuoli ja muutoinkin kummasti eriparinen.
Elämäni kansalaisena on omakohtainen tutkimusmatka siihen, kuinka kotoa saamamme eväät ohjaavat itseymmärrystämme ja tapaamme hahmottaa paikkamme yhteiskunnassa.
Kun on kasvanut uskomaan omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, koulutukseen ja demokratiaan, se määrittää käsitystämme itsestämme ja ympäröivästä maailmasta rutkasti enemmän kuin menetetyt laskettelulomat tai haaveiksi muuttuneet kulutusvalinnat.
Auli Viitala on junan Helsinkiin tuoma vapaa kirjoittaja.
