Perhe ei aina tarkoita turvaverkkoa. Kirja seuraa erään köyhän pariskunnan elämää vuosisadan alun Suomessa. Köyhien kurjuus voimistuu, rikkaat kauhovat lautaselleen enemmän kuin tarvitsevat. Vanha pariskunta tarvitsee apua, mutta mitä tehdä, kun omat lapsetkaan eivät voi auttaa? Mistä löytyy turva, kun köyhyys ulottautuu sukupolvesta toiseen?
Vatanen kuvaa köyhyyttä realistisesti, mutta silti inhimillisesti. Köyhä ja avuton ihminen on hänen kuvaamanaan ennen kaikkea ihminen.
J. I. Vatanen on yksi kirjailija Algot Untolan (1868–1918) salanimistä. Untola on suomalaisen kirjallisuushistorian erikoisimpia hahmoja. Hänen elämänsä oli täynnä uskomattomia käänteitä: ensin Untola työskenteli kansakouluopettajana Raahessa ja Viipurissa, mutta muutti vuonna 1900 puutavarakauppiaaksi Pietariin. Pietarissa Untola meni naimisiin, mutta erosi vaimostaan pian häiden jälkeen. Untola muutti Suomeen ja eli susiparina leskirouva Olga Jasinskin kanssa. Riidan päätteeksi Jasinski kaatoi happoa Untolan sukuelimille – ja tutkijoiden mukaan Untola julkaisi näiden tapahtumien jälkeen teoksia vain naisten nimillä.
J. I. Vatasen lisäksi Untolan tunnettuja taiteilijanimiä ovat Maiju Lassila, Irmari Rantamala, Väinö Stenberg, Liisan-Antti ja Jussi Porilainen. Untolan kuuluisin teos on Maiju Lassila -nimellä julkaistu "Tulitikkutyttö".
