Vuonna 1469 kÀÀnnöstyöhönsÀ uupunut birgittalaisveli Jöns Budde uneksi stressin kourissa pimeydestÀ, joka esti hÀntÀ työskentelemÀstÀ. Suomalaisessa kansanperinteessÀ painajaisella kuitenkin tarkoitettiin nukkujan pÀÀlle hyökkÀÀvÀÀ olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. NÀmÀ kateellisten lÀhettÀmÀt kiusaajat vahingoittivat ihmisiÀ ja karjaa. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillÀ ne liitettiin noituuteen.
Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisÀksi niin helvetin nÀyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.
Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitĂ€ on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistĂ€ kauhuista ovat löytĂ€neet tiensĂ€ taiteeseen ja populaarikulttuuriin â ja siten yhĂ€ uusien sukupolvien uniin.