Kasimir Leino (1866-1919), alunperin Kasimir Agathon Lönnbohm, oli Eino Leinon isoveli, ja myöskin kirjailija. HÀn opiskeli itsensÀ ylioppilaaksi ja sitten filosofian kandidaatiksi, lisensiaatiksi, ja vÀitteli filosofian tohtoriksi. TÀmÀn jÀlkeen hÀnellÀ oli paljon sanomalehtimiehen töitÀ, kun hÀn työskenteli HÀmeen Sanomissa, Valvojassa ja Suomen KuvalehdessÀ, sekÀ teki tutkimuksia mm. Minna Canthista nÀytelmÀkirjailijana. Sitten hÀn teki matkoja ulkomaille: Ranskaan, Saksaan, ItÀvaltaan, tutustuen kyseisten maiden kirjallisuuteen. Matkalla ja sen jÀlkeen hÀneltÀ ilmestyi suhteellisen paljon kirjallista tuotantoa, kuten novelleja ja runoja. HÀneltÀ on myös nÀytelmÀ Jaakko Ilkka.
Vuonna 1886 ilmestyi ensimmÀisten teosten joukossa tÀllÀ ÀÀnikirjalla oleva Emmalan Elli. Novelli kertoo Elli-tytöstÀ, joka muuttaa taloon asumaan ÀitinsÀ kanssa. Kukaan ei oikein tunnu tietÀvÀn, mistÀ he tulevat ja mikÀ on heidÀn taustansa. Naapurit alkavat olla uteiliaita, kunnes taustoja alkaa hieman selvitÀ. Ellin Àiti kuolee, ja Elli joutuu Mattilan taloon kasvatettavaksi. Se ei ole helppoa, mutta siitÀ selvitÀÀn. Elli saa hyvÀn työpaikan kaupungista, mutta sitten hÀnen elÀmÀssÀ alkaa tapahtua erikoisia kÀÀnteitÀ.