Aistillinen kuvaus järjen pimentävästä intohimosta.
"Mitä lähemmäs hän pääsi huonetta 412, sitä tiheämmäksi hänen hengityksensä muuttui. Hän ajatteli naisen huoneeseen odottamaan häntä, niin kuin oli tehnyt kymmenet kerrat päivän aikana."
Se alkaa melkein viattomasti: pieni poikkeama tutulta reitiltä, livahdus juhlista tuntemattoman naisen kotiin. Mutta juttu ei jää siihen, vaan Iiron on nähtävä Lilja, uudelleen ja uudelleen.
Lilja tietää, ettei ole järkevää sekaantua naimisissa olevaan mieheen. Eikä hän aio rakastua. Iiron mielestä heillä menee vaimon kanssa hyvin, hän ei halua erota. Liljasta Iiron avioliitto ei voi olla kunnossa: miksi mies muuten tarvitsisi hänet rakastajattarekseen?