Kansanusko ja kristinusko törmäävät menneen ajan Suomessa.
Eletään 1860-lukua Ritvalassa, Sääksmäen pitäjässä. Ritvalassa pidetään suuria helkajuhlia, jotka perustuvat suomalaiseen kansannuskoon. Juhlan tarkoituksena on taata viljan tulo. Kirkko ei kuitenkaan katso pakanallisia menoja hyvällä. Kun edessä siintävät ennenäkemättömät katovuodet, kirkon ja kansanuskon välinen kuilu levenee. Pitäjän apulaispappi Henrik Stark on kovilla – eikä pelkästään pakanallisten menojen takia. Hänen ja Lumialan talon Helka-tyttären välille syntyy odottamaton rakkaussuhde, vaikka Helka osallistuu pakanallisiin helkajuhliin.
Ritvalan ilovalkeat on kiinnostava historiallinen romaani, jossa käsitellään Suomen kansanuskon perinteitä.
Kirjailija Lauri Haarla (1890–1944) oli toiselta ammatiltaan historianopettaja, mikä näkyy myös Haarlan tuotannossa. Monet hänen teoksistaan ovat historiallisia romaaneja.
