Miksi monet julkiset keskustelut kärjistyvät äärimmilleen? Miksi ihminen mieluummin valitsee puolensa kuin ajattelee itse? Miksi faktoilla ei ole usein juurikaan merkitystä? Jos vastaus ei ole keskustelijoiden ääliömäisyys, tyhmyys tai pahuus, mikä se on?
Selitys löytyy aivoista ja ihmisen lajityypillisestä käyttäytymisestä. Journalisti Johanna Korhonen pohtii yhteiskunnallisen keskustelun ongelmia neurolingvistiikan näkökulmasta: miten ja miksi sanojen käyttö aktivoi tunteet, onko ymmärretyksi tuleminen mahdollista ja millaista politiikan kielen pitäisi olla, että hankaliin kysymyksiin löydettäisiin tolkullisia vastauksia. Aivot ja ihmisen sosiaalisuus ovat osa ongelmaa, mutta myös osa sen ratkaisua.
