Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään eli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli ennenaikainen tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet vapautettiin parantumattomana.
Kipeät sielut syventyy Mauritsin ja hänen kohtalotovereidensa sairauskertomusten avulla mielenterveyspotilaiden kokemuksiin ja mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa autonomian ajalta 1950-luvulle. Laitospotilaiden ohella tutustutaan kylähulluihin sekä muihin mielisairaaloiden ulkopuolella eläneisiin, tavalla tai toisella poikkeavina pidettyihin ihmisiin. Sairauden syiden ja hoitomenetelmien lisäksi teoksessa avataan sotien kaltaisten kriisien vaikutuksia mielenterveyteen sekä mielisairauden sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä.
Päähenkilöitä ovat hullut, hermostuneet ja haitalliset - kuten vakavasti mielisairaita, lievemmin oireilleita sekä yhteiskunnan normeihin sopeutumattomia yksilöitä aikanaan kutsuttiin. Paitsi henkisestä kärsimyksestä kirja kertoo myös toipumisesta ja paranemisesta aikana ennen avohoidon ja modernien psyykenlääkkeiden valtakautta.
Jonna
01/10/2023
Aivan loistava! Tarpeeksi lähdeaineistoa. Laaja,aiheeseen riittävästi luotaava ja opettava! Usealta suunnalta aihetta käsittelevä ja toi esiin unohdettujen, kahlehdittujen äänen, jotka haluttiin unohtaa. Termistöä tuotiin myös hyvin esiin ja mielivaltaista tautiluokittelua pohdiskeltiin laajasti kymmenien vuosien ajalta.
Anonymous
20/09/2023
Mielenkiintoista tietoa, mutta vähän liian paljon yhteen niteeseen.
Viivi
03/07/2021
Aivan mahtavan kiehtovaa tietokirja suomalaisen mielenterveyshoidon historiasta!