Aina ei tiedÀ, mistÀ kaikesta saa kiittÀÀ.
Kiitos ripuli. Ei semmoisen jatkuvan pÀristelyn kanssa voinut mennÀ kouluun. Siksi sain ihan eturivin paikan, ja vauhtia pÀivÀssÀ riitti.
Ensiksi isÀ tuli kotiin naama nuutuneena. Oli saanut potkut. Toiseksi alakerran parvekepaloon oli syypÀÀ siskon likkakaveri tupakantumppeineen, ja kolmanneksi veljeni Hemppu saatiin kiinni myymÀlÀvarkaudesta. Se riitti! IsÀn nyrkki tÀrÀhti pöytÀÀn, ja huusholli kaikui viimeistÀ pisaraa. Sitten me muutettiin. Maalle! PerÀkylÀn reunamalle.
Yksi croksijalka luuli minua postivarkaaksi. Koivunoksalla kinttuja rÀpsi ja potki perÀÀni vaaleanpunaisia crocsejaan. Onneksi ystÀvÀllisillÀ ihmisillÀ on pehmeÀt reinot.
Söpö nelijalkainen ystÀvÀni Miksu von Marsu on pÀivieni pelastaja, vaikka syökin toisinaan arveluttavia aterioita.
Ai niin, taas esittely unohtui. MĂ€ oon Erkku.