Tallinnan tappajat -sarjan kolmas osa keskittyy 2000-luvun kaikkein karseimpiin rikostapauksiin Virossa. Julma 90-luku oli nyt taakse jäänyttä aikaa, ja sen kuohuista selvinneet rohkenivat jo huokaista helpotuksesta. Vaan aivan liian varhain? Virolainen yhteiskunta oli toki ehtinyt teini-ikään, mutta omaisuuksien väkivaltaisesta uusjaosta ei tahtonut tulla loppua. Vanhan liiton tekijät hallinnoivat kenttää vankiloista käsin, ja uusi roistosukupolvi noudatti toiminnassaan menneisyyden oppeja. Viro oli ikään kuin valmis ja kiiltäväpintainen, mutta pinnan alla kiehui edelleen. Valtion todellisesta vakaudesta kertoo parhaiten kriminaali-indeksi - mitä vähemmän on henkirikoksia ja mitä enemmän omaisuusrikoksia - sitä stabiilimpi on yhteiskunta. Virolainen rikollinen kulttuuri ei jättänyt mitään arvailujen varaan. Hengen saattoi menettää helpolla myös euroaikaan, ja kauniin julkikuvan taustalla paukuteltiin edelleen armotta pistooleja.
4.1
Arto1
6.1.2024
90 luvulla eläneenä näitä tarinoita on kuulluut vain suullisina. Neuvostoliiton ja Venäjän kulttuurin vaikutus on huima kokemus Virossa. Pitää kiittää edelleen Suomen veteraaneja, ettei itse ole tarvinnut elää tuon kulttuurin vaikutuksessa.
Katariina
27.11.2023
Tykkään tyylistä miten kerrottu ja lukija myös oikea ja hyvä. Oikea lukunopeus ja mukava ääni:)
Santeri
19.9.2023
Täydellinen teos mustan huumorin ystäville.