”Minut on magneettikuvattu ja tutkittu ultraäänellä, koska minulla oli alkoholiongelma. Ruokatorveni ja mahalaukkuni on tähystetty. Minusta on otettu verikokeita ja silmänpohjani on kuvattu. Terapiani käynnistyttyä pääsin henkiseen läpivalaisuun. Mutta täydellisin läpivalaisu koitti, kun isäni kuoli.”
Riitta Castrén rakasti työtään ja eli menestyvän medianaisen elämää, johon alkoholi kuului luonnollisena osana. Irtisanominen rakkaasta työstä, syvä uupumus ja terveyden romahtaminen johtivat fyysiseen ja henkiseen uudistumiseen. Lopultakin hän uskalsi kohdata kaikki ne vaikeat asiat, joita oli vuosikymmenien ajan kiihkeästi yrittänyt paeta.
Tunnustuksellinen Läpivalaisu kuvaa suoraan ja yksityiskohtaisesti alkoholista irrottautuvan naisen kamppailua häpeän, surun tunteiden ja vanhenemisen kanssa. Samalla se antaa raadollisen kuvan suomalaisesta työelämästä ja alkoholikulttuurista.
