Koronavirus on pitänyt meitä otteessaan jo kaksi vuotta ja pandemia jatkuu yhä. Tarkkaavainen infektiolääkäri, professori emeritus, kokoaa kahden koronavuoden tapahtumat 72 teesiksi. Niistä selviää, miten ammattilainen näkee infektion kulun, skenaariot, estotoimet, sulut ja rokotukset. Luettuasi teesit tiedät, mikä on ilmaantuvuus, tartuttavuusluku ja minkälaisiin tekniikoihin koronatestit ja -rokotteet perustuvat. Asiat jäsentyvät runsaiden piirroskuvien avulla.
Koronavirus on kohdellut hyvin eri lailla eri maita ja eri yhteiskuntaluokkia. Pandemia on herättänyt pelkoa ja päätöksiä on jouduttu tekemään epävarmuudessa. Sarjakuvataiteilija Ville Rannan kuvat kuvaavat erinomaisesti vallitsevaa epävarmuuden ilmapiiriä.
Pandemioita on aina esiintynyt ihmiskunnan historiassa. Apunamme on tiede, joka ratkoo koronaviruksen salaisuuksia, ja tiedämme nyt paljon enemmän kuin kaksi vuotta sitten. On enemmän syytä rauhallisuuteen kuin paniikkiin. Mutta olisiko päättäjien ja toimittajien kannattanut kuunnella enemmän kokeneita infektiolääkäreitä?
Heikki Peltola on Helsingin yliopistossa parikymmentä vuotta toiminut infektiotautiopin professori emeritus. Teesien takana on aikuisikäinen kiinnostus infektioepidemiologiaan, nelikymmenvuotinen kokemus potilaita hoitaneena lääkärinä, erikoistuminen infektiotauteihin, kenttätutkimusta Suomesta, Etelä-Amerikasta ja Afrikasta, muutamia satoja julkaisuja (H-indeksi 61) ja viisi oppikirjaa. Stanfordin yliopiston kaikkien alojen 100 000 tutkijan vaikuttavuusanalyysissä sijoitus oli 7754.
