Suomessa toimi jatkosodan aikana kolme erityissotavankileiriä. Kurileiri, virallisesti Sotavankileiri nro 24, perustettiin heinäkuussa 1942 Kerimäen Riitasensuolle. Seuraavana vuonna leiri muutti Vaasa-Mustasaaren maisemiin, missä se toimi vuoteen 1944 saakka.
Sotavankileireillä sekä kansainvälisten sotavankisopimusten noudattaminen että vankien inhimillinen kohtelu olivat jatkuva haaste, josta ei aina selviydytty kunnialla. Monet vartijat eivät halunneet puhua kokemuksistaan, samoin vaikenivat neuvostosotavangit. Uusi vuosituhat on tuonut päivänvaloon vaiettuja, osin yllättäviä sotavankeuteen liittyviä tietoja. Arvo Myllymäen vuosikausien tutkimustyöhön perustuva teos antaa valaisevan kokonaiskuvan kurileiristä ja sen edeltäjistä.
Erityistarkastelun kohteeksi Myllymäki on valinnut neuvostosotavanki Nikolai Djakovin ja leirin päällikön, jääkärikapteeni Kustaa Kujalan tarinat. Yksilön näkökulmasta katsottuna aukeaa ajatuksia herättävä näkymä ihmisen käyttäytymiseen sodan ja vihan maailmassa.
