Katariina Hakaniemi jatkaa eroteeman kÀsittelyÀ uudesta nÀkökulmasta. KevÀÀllÀ 2015 julkaistussa kirjassa "Tahdoin 17 tarinaa elÀmÀstÀ eron jÀlkeen" puhuivat eronneet, mutta kirjassa "Kaksi kotia 17 tarinaa elÀmÀstÀ vanhempien eron jÀlkeen" ÀÀneen pÀÀsevÀt eroperheiden lapset.
MinÀ-muotoon kirjoitettujen anonyymien ja intiimien tarinoiden vÀrikkyyttÀ lisÀÀ se, ettÀ kertojat ovat kokeneet vanhempiensa eron hyvin eri ikÀisinÀ. Haastateltavien ikÀhaarukka on 1560 vuotta.
Kirjassa tarinansa kertoo muun muassa keski-ikÀinen mies, joka vuosikausia tiesi vanhempiensa eroavan heti, kun pikkusisko tÀyttÀÀ 18 vuotta. Miten se vaikutti kodin ilmapiiriin? EntÀ miehen omiin ihmissuhteisiin myöhemmin?
Kirjaan on myös haastateltu sisaruksia, jotka muistelevat samaa avioeroa eri tavoin. Se sisÀltÀÀ tarinan nuoresta naisesta, jonka vanhemmat erosivat hÀnen ollessaan teini-ikÀinen, mutta jotka sittemmin palasivat yhteen. Yksi haastatelluista työstÀÀ vanhempiensa 30 vuoden takaista vÀkivaltaista eroa vasta nyt, pienten lasten ÀitinÀ. ErÀÀn kertojan vanhemmat ovat eronneet ja palanneet yhteen monta kertaa.
Tarinat valottavat, miten eri tavalla avioeron voi hoitaa ja miten kauaskantoiset seuraukset huonosti hoidetulla erolla usein on. Kirjassa on myös esimerkkejÀ mallikkaasti hoidetuista avioeroista; sellaisista, joihin kirja rivien vÀlistÀ kannustaa.