Rooma, keisari Nero ja vuosi 62 - kauhun vuosi monien aikalaisten ja jÀlkipolvienkin silmissÀ. Tuon vuoden kohtalokkaisiin hetkiin keskittyy Octavia, ainoa meille sÀilynyt roomalainen historiallisiin tositapahtumiin perustuva murhenÀytelmÀ, joka ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi.
Viisitoistavuotiaana Nero oli naitettu itseÀÀn pari vuotta nuoremman Octavian, keisari Claudiuksen tyttÀren kanssa. Seuraavana vuonna Nerosta tuli ÀitinsÀ Agrippinan juonimana Rooman keisari. Neuvonantajaksi ja opettajaksi pojalleen Àiti oli mÀÀrÀnnyt stoalaisen filosofi Senecan, maineikkaan runoilijan, kirjailijan ja tiedemiehen. Hetken kaikki saattoi nÀyttÀÀ menevÀn hyvin. Mutta kun nuoren keisarin elÀmÀÀn astui kaunis, kokenut ja kohtalokas Poppaea Sabina, Octaviasta tuli Nerolle este ja rasite, josta tÀmÀ halusi eroon - keinolla millÀ hyvÀnsÀ. Senecan viisaat neuvot kaikuivat kuuroille korville.
Octavia-tragedia on kulkenut meille Senecan itsensÀ nimissÀ. Vaikka monet nykytutkijat ovat pitÀneet sitÀ epÀperÀisenÀ, suomentajat ovat pÀÀtyneet uskomaan sen sittenkin suurella todennÀköisyydellÀ aidoksi. MikÀli tÀmÀ on totta, nÀytelmÀÀn on dramatisoitu ensi kÀden tietoa julman Neron hovista.
Stoalainen filosofi Seneca (n. 4 eaa. - 65. jaa.) kirjoitti runoja, luonnontieteellisiÀ tutkielmia, elÀmÀnviisautta ja moraalikysymyksiÀ kÀsitteleviÀ dialogeja, laajan kirjekokoelman, Kirjeet Luciliukselle - Epistulae morales ad Lucilium (suom. Antti T. Oikarinen), sekÀ yhdeksÀn tai kymmenen tragediaa, joista tÀtÀ ennen on suomennettu neljÀ: Medeia, Thyestes, Faidra ja Oidipus (suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela).
KÀÀntÀjÀt Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela ovat molemmat pitkÀn linjan latinisteja, joilta on ilmestynyt useita suomennoksia.
