Pojat lyövät toisiaan kirkkonummelaisen kerrostalon ulkovarastossa.
Kymmenvuotiaalla Amin Asikaisella on keltaiset jääkiekkohanskat ja sininen jääkiekkokypärä, hänen vähän vanhemmalla vastustajallaan jo oikeat nyrkkeilyhanskat. Naapurin Tomi lyö niin, että Aminin korvissa humisee. Amin yrittää lyödä takaisin, mutta ei osu, Tomi kun on ikäluokkansa Suomen mestari. On vuoden 1986 kesä. Kuusitoistavuotiaana Amin ottaa vastaan iskuja miesten otteluissa rutinoituneilta nyrkkeilijöiltä. Kun valmentaja työntää erätauolla pumpulia vertavuotavaan nenään, Amin päättää vielä pärjätä. Amin lenkkeilee jopa lauantai-iltaisin, juoksee aurattuja kävelyteitä Kirkkonummelta Upinniemen suuntaan. "Ensin musta tulee A-nuorten suomenmestari, sitten miesten", hän asettaa tavoitteet. "Sitten pitää päästä maajoukkueeseen ja arvokisoihin."
Amin Asikainen on saavuttanut nyrkkeilyurallaan mm. ammattilaisten keskisarjan euroopanmestaruuden. Silmää räpäyttämättä kertoo paitsi Aminista ja nyrkkeilijän työstä, myös siitä millaista työtä ammattinyrkkeilyn kulisseissa tehdään. Kuvitettu, sisältää Asikaisen ottelulistan ja nyrkkeilysanaston. Loppuratkaisun tähän teokseen kirjoittaa Amin Asikainen teoillaan itse - perheensä ja taustavoimiensa tukemana. Aika näyttää, millä tavalla suuri suomalaisnyrkkeilijä täydentää jo nyt merkittävää osuuttaan urheilun historiassa. Teos valottaa lukijalle hyvän matkaa Suomen olosuhteissa ainutlaatuisesta nyrkkeilyurasta. Samalla se esittelee lopulliset tavoitteet ja haaveet, sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Onnea matkaan, Amin Asikainen!
