”Olen unohtanut kirjoittaa alun muistiin, ja nyt isoäiti on kuollut.”
Noin vuosi ennen isoäidin poismenoa Laura Pörsti käy läpi mummolan vinttikomeroa.
Siellä roikkuu kukallinen aamutakki, joka ei ole vain kukallinen aamutakki. Se on tietolähde, ja se kertoo, että isoäiti on haaveillut kauneudesta. Pukeutuessamme peitämme ihoa mutta paljastamme paljon muuta: tunteita ja epävarmuuksia,
makua ja arvostusta, sukupuolta ja sosiaaliluokkaa.
Viimeinen vuosi on tunnelmallinen, henkilökohtainen ja pohdiskeleva kirja siitä, mitä valitsemme yllemme ja miksi. Samalla se kertoo isoäidin ja lapsenlapsen suhteesta sekä siitä, miten vaatteista voi kutoutua silta sukupolvien välille.