Virtuaalimaailma ja todellisuus sekoittuvat varhaisnuorten trilogian päätösosassa
Kaksitoistavuotiaan Zaidan edessä on uusi kouluvuosi, mutta kaveripiirissä myllertää. Jonna ja Malla viihtyvät omissa oloissaan, Otolla on uusi harrastus, ja myös Zaida kaipaa vaihtelua ja jännitystä elämäänsä. Parhaan kaverin Siirin rinnalle nousee itsevarma ja rento Eevi, teatteriperheen tytär, johon Zaida on tutustunut alkukesästä draamaleirillä.
Eevin kerrostalon kellarissa on kerhohuone, jossa Eevin naapuri Petteri pelaa kavereidensa kanssa tietokonepelejä. Petteri ja Tero ottavat tytöt mukaan verkkoroolipeliin, jossa taistellaan suurkaupungin alla risteilevässä rinnakkaismaailmassa siellä liikkuvia vartijoita ja muita olentoja vastaan. Kun he sitten Petterin johdolla lähtevät seikkailemaan Eevin talon kellarista kaupungin todellisiin valtaviin huoltotunneleihin, pelin ja todellisuuden raja hämärtyy. Petteri on arvoituksellinen ja ristiriitainen johtohahmo, joka vetää Zaidaa puoleensa. Mutta jos Zaida menee liian lähelle, pääseekö hän Petterin maailmasta enää pois?
Minä olen eri Zaida kuin ennen tätä syksyä, vaikka en osaakaan täsmällisesti sanoa, mikä minussa on samaa ja mikä uutta. Tiedän vain, että tämän matkan jälkeen olen jälleen erilainen. Paikalleen ei voi jäädä, eikä siihen voi palata, mikä on ennen ollut. Matka on vasta alussa.
Zaida on monella tapaa vedenjakajalla. On kulunut kymmenen vuotta siitä, kun Zaida adoptoitiin Intiasta, ja vanhemmat suunnittelevat sen kunniaksi uutta matkaa hänen ensimmäiseen kotimaahansa. Zaida ja taistelupari päättää Zaidasta kertovan, arkitodellisuuden rajoja venyttävän trilogian. Sarjan avausosa, Saku Heinäsen esikoisteos Zaida ja lumienkeli oli 2014 Finlandia Junior -ehdokkaana.
