Nokkosmadonna kertoo suuresta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka kohtasi suomalaista kartanokulttuuria, aateliskartanoita ja niissä elettyä elämää viime sotien aikana. Romaani luotaa historiamme miltei unohdettuun maailmaan. Kartanoiden kuihtuminen mullisti lukemattomien ihmisten elämän-, maailman- ja ihmiskuvan. Kartanot olivat aikanaan omavaraisia saarekkeita ja huomattavia työnantajia maaseudun tilattomille ja muille osattomille. Viime sotien aikana ne elivät vuosisataista iltaruskoaan. Niiden sisäistä elämää ja asujaimistoa tunnetaan vähän.
Nokkosmadonna kuvaa elämäntapaa kartanossa nimeltä Gentgård, Kenttilä. Sen elämismiljöö on näyttämö, missä aateliston rikkaus ja alustalaisten köyhyys, jopa osin perittynä, solmiutuvat toisiinsa. Kartanon omistaa vapaaherra Willem von Genthahn puolisoineen. Heillä on kaksi tytärtä Gisella ja Sargit sekä poika, kartanon perijä Rolf. Hänen traagista onnettomuuttaan seuraa kartanon uhanalainen olemassaolon taistelu.
Kartanon alustalaisista poikkeaa Elias ja Anna Koroilan perhe. Kartanon kohtaloissa kulkee omavetoisena Koroilan perheen selviytyminen. Polttopisteenä on tytär Katri, lahjakas heräävä nuori ihminen. Katrin rakkaus Pihlaman Kristeriin, ponnistelut tietoon ja sivistykseen luovat uskon ja elämäntahdon sodan ja häviämisen keskellä. Ihmistä kohtalona pitävä kulttuuri katoaa ja syntyy uusi ”ihmislaji” ? sen mahdollisuudet.
Romaanin aines koostuu suullisesta historiasta (oral history).
Nokkosmadonna on kunnianosoitus Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ihmisenmuotoiselle menneisyydelle.
Kirjailija Kaija Lehmuskallio on palkittu tieteellisistä lukemisen kulttuuritekniikan oppimistutkimuksistaan ja dosenttina alansa kehittämisestä. Hän on toiminut vuosia kansainvälisenä asiantuntijana. Hän on kirjoittanut haluttuja oppikirjoja ja julkaissut useita runokokoelmia.
