Länsimaisten seikkailu- ja sankaritarinoiden alkulähde.
Aeneis-eepoksen merkitystä länsimaiselle kulttuurille on mahdoton liioitella. Sen tarinat ovat inspiroineet kuvataidetta, musiikkia ja kirjallisuutta, ja sitä ovat innolla lukeneet kaikki myöhemmät sukupolvet.
Aeneis on vauhdikas, dramaattinen ja järkyttävä kertomus troijalaisen Aeneas-sankarin uroteoista. Kreikkalaisten hävitettyä Troijan Aeneas lähtee etsimään eloonjääneille maanmiehilleen uutta kotimaata. Purjehdus Välimerellä vie ensin Karthagoon, missä Aeneas kokee yhden maailman kuuluisimmista rakkaustarinoista kuningatar Didon kanssa. Ylijumala Juppiterin määräyksestä Aeneas kuitenkin hylkää Didon ja suuntaa Italiaan. Sieltä monien vaikeuksien jälkeen löytyy uusi koti, tuleva Rooma.
Publius Vergilius Maro (70–19 eKr.) oli roomalaisten kansallisrunoilija, valtakunnan myyttisen historian rakentaja. Aeneis-eepoksessa hän kuvaa Rooman syntyyn johtavia vaiheita, luo roomalaisille identiteettiä ja vetää rajaa kreikkalaisiin, varsinkin Odysseukseen ja muihin Troijan tuhoajiin, mutta peilaa samalla Homeroksen eepoksia. Aeneiksen lisäksi Vergilius kirjoitti kaksi muuta suurteosta, maanviljelysopas Georgican ja paimenrunojen kokoelman nimeltä Bucolica. Aeneis-eepos on käännetty kaikille kulttuurikielille. Alpo Rönty tempaa suomennoksellaan lukijan mukaansa Vergiliuksen heksametrin keinuviin rytmeihin. Rönnyn käännös on uudistettu laitos alun perin vuonna 2000 ilmestyneestä kirjasta. Lukemiseen innoittaa myös hänen jokaisen kirjan alkuun laatimansa juonitiivistelmä, seikkaperäiset selitykset sekä nimihakemisto.
