”Otan kanssasi askeleen
Vierelläsi kuljen
Sinut syliini suljen
Olet minun, minä vierelläsi Sinun.
Kasvat, vartut
vierelläsi kuljen
Sinut syliini suljen
Olen Sinun, Ikuisesti Sinun.
Otat nyt itse askeleet
haluaisin niin tietää niistä jokaisen
Suljen silmät
näen lapseni pienoisen.”
Näihin sivuihin mahtuu paloja äitinä olemisen askelista. Olen kirjoittanut ne pienelle pojalleni, joka syntyi sittenkin, kaikkien onnellisten ja myös sieluani raastaneiden, elämääni vaikuttaneiden asioiden seurauksena, ja aikuisuuteen matkalla oleville tyttärilleni, kummilapsilleni, siskolleni ja tietysti itselleni, sekä kaikille, jotka elävät tuiki tavallista, matkan varrelle onnea ja murhetta mahtuvaa, ajan kiiruhtamaa elämää.
