Elokuva koettiin 100 vuotta sitten uhkaksi, jolta valtion piti kansalaisiaan suojella. Elokuvia ryhdyttiin tarkastamaan ennakkoon. Haasteena oli elokuvien levityksen ja esittämisen teknologioiden kehitys, jota lainsäädännöllä pyrittiin hallitsemaan. Valtio joutui vuosikymmenten saatossa keventämään tarkastustaan. Perustavoitteesta pidettiin kuitenkin kiinni: lasten kehitys pitää turvata. Keinot ovat toiset: tarkastus ja valvonta ovat muuttuneet valistukseksi ja kasvatukseksi.